Raahesalin aulagalleria tarjoaa vaihtuvia näyttelyitä, joihin on aina vapaa pääsy. Tervetuloa!

Kesän aukioloajat 14.6.-21.8.2026
TAPAHTUMATALO RAAHE
Näyttelytilat:
Galleria Myötätuuli ja Raahesalin aulagalleria
Ritva-Liisa Pohjalainen: Kauneuden kosketus:
14.6.-23.8. Ma-pe klo 11-17, la su klo 12-16

Raahesalin lipunmyynti ja kulttuuripalvelut:
15.6.-21.8. Ma-pe klo 11-17

HUOM! Tapahtumatalo Raahe on suljettu 19.-21.6.

Näyttelyhaku

Näyttelyhakemuksia Raahesalin aulagalleriaan voi lähettää ympäri vuoden. Lähetä hakemuksesi sähköpostitse osoitteeseen %20sinikka.pollariraahe.fi (sinikka[dot]pollari[at]raahe[dot]fi) tai postitse:
Raahen kaupunki / Kulttuuripalvelut
Tapahtumatalo Raahe
Kirkkokatu 28
92100 Raahe

Vapaamuotoisen hakemuksen liitteeksi:

• Linkki teoskuviin tai tulostettuja teoskuvia
• Ajankohtatoive näyttelyn toteutukselle

Vuoden 2026 osalta näyttelytilat ovat loppuun varattu.

13.6.2026 - 23.8.2026
Kauneuden kosketus - Ritva-Liisa Pohjalaisen juhlanäyttely

Ritva-Liisa Pohjalaisen elämäntyönäyttely vie aikamatkalle suomalaiseen muotoiluun. Usean kohteen yhteisnäyttely avaa pysäyttävällä tavalla suomalaisen muotoilun ainutlaatuisuutta, monipuolisuutta – ja kauneutta.

Tapahtumatalon gallerioiden runsas kokonaisuus sisältää 150 teosta ja esinettä: näyttäviä taidelasiteoksia, hopeakoruja, uniikkeja iltapukuja, pienoismalleja, ryijyjä, keramiikkaa sekä teräsveistoksia, joista kookkain kohoaa lähes kahden metrin korkeuteen.

Kirjaston näyttelytilassa voi palata vaatemuotoilumme kulta-aikaan aina 1970-luvulle asti, jolloin suomalaiset asut komeilivat myös kansainvälisillä catwalkeilla ja kansainvälisten muotijulkaisujen sivuilla. Näyttelyn asuissa, sadoissa kuvissa ja piirroksissa heräävät henkiin takavuosien mahtimerkit kuten Piretta, Silo, Kestilä, Finn Flare ja P.T.A. ja Ril´s-designermallisto, joita täydentävät Linnan juhlissa nähdyt uniikkipuvut sekä kutsukilpailuvoiton tuloksena syntyneet Finnairin henkilökunnan palveluasut.

Raahen vanhimmassa asuinrakennuksessa, 1780-luvulla rakennetussa Soveliuksen pittoreskissä miljöössä näet upeita lasiveistoksia.  

Näyttely on vaikuttava läpileikkaus Pohjalaisen yli 50-vuotisesta urasta. Vanhimmat teokset ovat vuodelta 1974, jolloin Pohjalainen valmistui muotitaiteilijaksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Tuoreimmat teräsveistokset valmistuvat Raahessa juuri näyttelyn avajaisten alla. Näyttely kertoo Pohjalaisen uudistumiskyvystä ja ahkeruudesta.

Uransa alkuvaiheessa hän työskenteli kaikissa maamme johtavissa vaatetusalan yrityksissä ja teki yksin PTA:n suunnittelijana yhdeksän vuoden aikana 2 500 naisten vaatemallia. Pohjalainen laskeekin, että kun mukaan otetaan Ril’s-nimikkomerkkinsä asut, hänen suunnittelemansa mallistot ovat olleet suomalaisnaisten ostetuimpia vaatteita. Kauppa kävi ulkomaillakin. Sittemmin Pohjalainen valmistui lasi- ja keramiikkamuotoilijaksi ja perehtyi jalometalleihin. Naisten asukokonaisuudet vaihtuivat taidelasiin, keramiikkaan ja hopeakoruihin. Osa lasiteoksista on syntynyt Italian Muranossa yhteistyössä maailmankuulujen lasinpuhaltajien kanssa.

Syksyllä 2024 Pohjalainen yllätti yleisönsä jälleen tuomalla Habitareen suunnittelemansa terästeokset. Pohjalaisella on ollut onni löytää teoksilleen taitavat toteuttajat. Uniikit taidelasiteokset vaativat jopa seitsemän puhaltajan yhtäaikaisen työn. Myös teräsveistosten takana on valtavasti teknistä työtä ja lukuisia käsityövaiheita. Vaikka materiaali on vaihtunut, tunnistettava minimalistinen tyyli on kulkenut mukana koko uran ajan.

Muotokieli kumpuaa Pohjalaisen lapsuusmaisemista, merenrannasta Pohjois-Pohjanmaan Raahesta. Kallioiden pyöreys, sileäksi hioutuneet kivet, väreilevä laine, taipuisat kaislat ja metsän antimet – näiden muodot ovat löydettävissä niin hulmuavassa kankaassa kuin ilmavaksi taipuneessa teräksessä.

Pohjalainen on saanut työstään tunnustuksena muun muassa Kaj Franck -muotoilupalkinnon 2004 ja Kultaisen vaatepuun 1998 sekä Itä-Suomen yliopiston kunniatohtorin arvon.

Näyttelyn avajaiset Raahesalissa 13.6.2026 klo 14

Kohteet: 
Galleria Myötätuuli ja Raahesalin aulagalleria, Kirkkokatu 28, 92100 Raahe
Raahen kaupunginkirjasto, Rantakatu 45, 92100 Raahe
Soveliuksen talo, Rantakatu 36, 92100 Raahe
Korhosen Hautaustoimisto ja Kukkatalo, Kirkkokatu 25, 92100 Raahe

Syyskuu
El Perro Pan, Leipäkoira 
Strange Trails - Oudot Polut
 

Taivas Hupsmetsän yllä hehkuu täydellisen käsin poimitun persikan herkullisissa sävyissä kuin hetkessä juuri ennen pilaantumista. Täällä muinaisen metsän oudonkirjavat polut kuljettavat minua eteenpäin kohti kaikkein tärkeintä: vastausta.

Kuukausien ajan olen seurannut salaperäisiä vihjeitä, kirjannut ylös kummia kuvioita ja painanut tarkoin muistiin pikkuruisimmatkin merkit, jotka näyttävät ennakoivan muutosta. Teoriani on yksinkertainen ja karmiva: kun kotitonttujen rituaalimainen kevätpeseytyminen jää tekemättä viimeistään ennen kesäkauden alkua, eriskummallinen muodonmuutos saa alkunsa.

Ilman pesuriittiään kotitontut muuttuvat ensin äreiksi ja alkavat tyypillisen tarmokkaan puuhastelunsa sijaan harhailla elinympäristöissään ilman päämäärää. Päivä päivältä kasautuva maaginen sienijäämä saa niiden mielen lopulta nyrjähtämään pahasti paikoiltaan, mikä alkaa johtaa vaiheittain vääjäämättömästi kotitonttujen täyteen villiintymiseen. Muutoksen jälkeen tontut alkavat vaistonvaraisesti hakeutua syvälle Hupsmetsän syövereihin.

Olen pakannut matkalleni mukaan kolme hyödyllistä kapistusta: arkaanisesti viritetyn Phantogram-kamerani, joka ottaa yllättävän teräviä paranormaaleja pikavalokuvia, näppärän Whiffer-spektrometrin, joka jäljittää villiintyneiden kotitonttujen jälkeensä jättämää maagista sienijäämää, sekä kourallisen luisia ja puisia kääpämagiariimuja yllättäviin jallitus- ja pesutemppuihin.

Aion hankkia vastauksen siihen, mitä lopulta tapahtuu villeille tontuille, vaikka se vie minut OUDOILLE POLUILLE!

Tutkimusretki tuntemattomaan avautuu yleisölle pehmeän Leipäkoira El Perro Panin näyttelyssä Strange Trails - Oudot Polut, joka kutsuu kaikenlaiset matkalaiset kulkemaan rinnalla taikametsän sydämeen, syksyllä 2026.

Lokakuu

Alena Kashicheva - maalauksia

Teoksiani luonnehtii voimakas värinkäyttö sekä niiden ainutlaatuinen kyky hohtaa ultraviolettivalossa, jolloin tavalliset tilat muuttuvat mielikuvituksen ja ihmettelyn porteiksi. Saan inspiraatiota luonnon ja mystisen vuoropuhelusta, ja ammennan usein vaikutteita suomalaisesta ympäristöstäni — metsistä ja järvistä. Valon ja pimeyden kontrasti, niin konkreettisessa kuin vertauskuvallisessakin mielessä, kiehtoo minua ja toistuu teoksissani.

Minua motivoi halu tutkia todellisuuden piilossa olevia ulottuvuuksia — niitä, jotka paljastuvat vasta, kun katsomme asioita uudesta näkökulmasta tai erilaisessa valossa. Maalaukseni kutsuvat katsojan astumaan toismaailmallisiin tiloihin, joissa fyysisen ja henkisen rajat hämärtyvät. Luova prosessini saa voimaa unista, musiikista ja värien muuntavasta voimasta sekä kiinnostuksesta siihen, miten taide voi muuttaa tilan ja tunteen kokemista. Teosteni kautta toivon inspiroivani muita katsomaan pintaa syvemmälle ja löytämään sen taian, joka piilee näkymättömässä.

Marraskuu
Matti Rautio - maalauksia
Tarja Tuomikoski - tarinat

Lapsuusmuistoja

Näyttelyn maalaukset ovat syntyneet Matti Raution ja Tarja Tuomikosken lapsuusmuistoista, jotka Tarja on kirjoittanut tarinoiksi ja Matti puolestaan kuvittanut tarinat. Tarjan lapsuustarinat ovat muistoja pääasiassa 1960-luvulta. Hän on kotoisin Muhokselta, jossa Muhoksen läpi virtaa Oulujoki ja johon Muhoksen kohdalla laskee Muhosjoki. Muistoihin ovat jääneetkin monet uintireissut siskon ja serkkujen kanssa, sekä Oulujoen mummula, joka oli kuin paratiisisaari keskellä Oulujokea. Tarinoissa tehdäänkin monta retkeä lapsuuskesien ihaniin tunnelmiin. Toki ei kevät, syksy ja talvikaan ole ilman omia tarinoita jäänyt.

Matti on lähtöisin Lapaluodosta, joka hänen lapsuudessaan oli kuin kirkonkylä. Lähes kaikki palvelut löytyivät kotinurkilta. Meri oli lapaluotolaisille tärkeä, niin myös Matille. Isän kanssa tehtiin monet kalareissut yhdessä. Matin mummola oli Lautatarhankadulla ja mummu hoitikin  häntä paljon, kun äiti oli kaupassa töissä -60 luvun alkupuolella, kun isä lähti laivaan töihin. Lapaluodossa sattui ja tapahtui ja monen monta tarinaa on jäänyt Matinkin mieleen. Hänen muistonsa ovat 1950- ja -60 luvuilta. Matin maalauksissa lapsuusmuistojen tarinat heräävät henkiin. Katsoja pääsee mukaan solisevan kevätpuron äärelle, kesäniitylle, meren rantaan, verkkoja kokemaan, puolukkaretkelle, kuutamohiihdolle... Maalauksissa kuljetaan eri vuodenaikoina muistojen polkua lapsuuden huolettomiin päiviin.  

  Pidämme oikeudet muutoksiin.